461s., Kustantaja: Book Studio, 1995
Ylämaasarjan ensimmäinen osa. 1800-1899 sijoittuva sukusaga.
Ylämaan lupaus -kirjan löysin kirjastosta, kerätessäni koriin jotain mielenkiintoista luettavaa. Kirjan nimi ja kansikuva näyttivät kiinnostavilta ja takakannen luettuani sujautinkin kirjan koriin. Ensivaikutelma kirjasta oli siis luettava!
Kun Gavin Montgomery tarttui kukkien ympäröimällä alttarilla Judith Revedounen käteen ja heidät vihittiin mieheksi ja vaimoksi, koko hääväki oli liikutuksen vallassa. Gavin katsoi syvälle Judithin kullanvärisiin silmiin ja katse oli täynnä syvää kunnioitusta…mutta hänen sydämensä oli muualla. Judith vietti nuorikkoaikansa yksin ja nöyryytettynä oudossa ympäristössä ja päätyi vihaamaan aviomiestään, joka oli valmis ottamaan hänen ruumiinsa mutta hylki hänen rakkauttaan…eikä suostunut myöntämään edes itselleen, että syvällä sisimmässään pelkäsi menettävänsä tämän…
Kohtalolla oli kuitenkin varattu toinen tehtävä Judithille…ja se tulisi kestämään ikuisesti…
Montgomeryn veljeksestä, joista sarja kertoo, pääosassa on veljeksistä vanhin eli Gavin. Hänen ja hänen tuoreen vaimonsa Judithin aivioliitto ei ala kaikkein parhaimmalla tavalla. Pariskunnan välillä on alussa enemmän vihaa kuin rakkautta ja lopussakin Gavinin entinen rakastaja yrittää sotkea pariskunnan välejä, siinä lopulta onnitumatta. Ja loppu onkin ennalta arvattava, hömppäkirjojen loppu: loppu hyvin kaikki hyvin.
Kirja oli alkuvaikeuksien jälkeen mielenkiintoista luettavaa ja tarinan kehittyessä, Alicen (Gavinin rakastajan) juonittelua seuratessa, kirjan luki melkein siinä samassa. Alkupää kirjassa oli kyllä välillä sellaista puuroa, että teki mieli jättää kirja kesken, mutta loppua kohden kirja palkitsi lukijaansa. Sarja osoittautui lopuksi sen verran mielenkiintoiseksi, että kirjastossa käydessäni päätin lukaista sarjan seuraavankin osan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti